Oxelösundista jatkoimme saaristoväylää kohti Kalmaria. Väylän varrella on paljon hyviä ankkuripaikkoja ja vaikka oli heinäkuu ei ankkuripaikoilla ollut ruuhkaa.
Etenimme rauhallisesti 30 - 35nm päivämatkoja. Viikonpäästä saavuimme Kalmariin. Sääennuste näytti meille sopivasti idänpuoleisia tuulia joten päätimme jatkaa Karlskronaan jo seuraavana aamuna.
Karlskronassa vietimme kolme päivää.
Pyykkituvassa tutustuimme helsinkiläispariskuntaan. He olivat käyneet Ruegenissä useasti ja saimme heiltä hyviä neuvoja alueesta.
Hanönlahden ylitys meni enimmäkseen koneella ajeluksi.
Simrishamnin satama oli taas täynnä mutta satamakapteeni löysi meille hyvän paikan.
Simrishamn on yksi meidän suosikeista ja niinpä sielä taas vierähti muutama päivä.
Ystad on myös ruuhkainen satama. Matka Simrishamnista ei ole kovin pitkä.
Aikainen lähtö aamulla ja perille kerkesimme sopivasti ennen ruuhkaa.
Seuraava kohde olikin meille uusi - Ruegen ja siellä Sassnitzin kaupunki. Matkaa sinne oli reilut 50 nm.
Viikonlopun vietimme Ystadissa ja aikaisin maanantaiaamuna lähdimme matkaan.
Tuuli oli aluksi sopivasti sivumyötäinen mutta jo parintunnin jälkeen keveni niin että keulapurje piti rullata sisään ja jatkaa koneella. Jätimme kuitenkin isonpurjeen tukemaan menoa. Ei se paljoa tukenut mutta antoi ehkä 0,5 solmua lisää vauhtia.
Puolenpäivän aikaan alkoivat horisontissa siintää korkeat liitukalliot. Illansuussa ajoimme sisään Sassnitzin satamaan.
Hyvä laituripaikka löytyi helposti, köydet kiinni ja kaupunkia ihmettelemään.
Satama on vanha laivasto ja kalastussatama. Kun laivasto sieltä on siirretty pois palvelee se nykyään kalasatamana ja huvivenesatamana. Toki sielä on vielä merivartioasema sekä tulli.
Tullista tulivat myös meidät tarkastamaan mies ja naisvirkailja. Kun kehoitin heitä nousemaan veneeseen mies auttoi naisvirkailian veneeseen ja jäi itse laiturille. Ensin katsottiin passit ja veneen paperit, sitten kysyttiin olisiko meillä jotain tullattavaa esim. alkoholia, ei sattunut olemaan.
Krista kehoitti virkailjaa tulemaan sisätiloihin mutta hän sanoi uskovansa ettei sieltä mitään tullattavaa varmaankaan löydy, kiitti jä lähti.
Sassnizts on vilkas turistikaupunki. Sataman ranta on täynnä terasseja ja ravintoloita. Kalaa myydään niin troolareista kuin myös kioskeista ja kaupoista. Suosittuja ova kaikenlaiset kalaburgerit ja hyviä ne ovatkin.
Kaupunki siaitsee korkealla rantatörmällä.
Muutaman korttelin levyisenä se seuraa pitkin rantatörmää.
Pohjoisen puolella on paljon suuria pitsihuviloita joita on muutettu hotelleiksi. Eteläpäässä löytyvät isot marketit ja paljon vanhoja kerrostaloja Itäsaksan ajoilta.
Liitukallioiden juurelle on muodostunut aikojen kuluessa matala tasanne jota voi kävellä pitkin rantaa korkeiden liitukallioseinämien juurella. Korkeimmat jyrkänteet ovat yli 100m. Isot veneet kuljettavat turisteja niitä ihmettelemään.
Mukava paikka, me viihdyimme sielä reilun viikon.
Oli taas aika jatkaa matkaa. Suuntasimme Ruegenin eteläpuolelle Lubminin satamaan.
Matkalla näimme useita työ ja vartioaluksia. Syy selvisi rannassa, kyse oli näistä kuuluisiksi tulleista kaasuputkista. Ne rantautuvat Lubminissa josta ne haarautuvat ympäri Eurooppaa Isobritaniaa myöten.
Lubmin on myös lomakohde. Hiekkarantaa riittää kilometrikaupalla. Mekin pyöräilimme lähikauppaan rantadyyneille rakennettua "laituria" pitkin (3km).
Hellettä oli riittämiin. Stralsundin kaupunkiin jatkoimme viikon kuluttua.
Vedet ovat siellä kovin matalia, väylät on pääosin ruopattuja suoria ja hyvin poijutettuja, niillä on syytä pysyä.
Ennen Stralsundia on silta joka aukeaa vai muutamia kertoja päivässä. Mekin jouduimme odottelemaan ehkä tunnin. Veneitä ja jokunen matkustajaaluskin kerääntyi odottelemaan sillan avausta. Kun silta vihdoin avautui oli ruuhka melkoinen. Me pääsimme hyvin livahtamaan heti alkujoukossa sillasta vapaampaan veteen.
Satama on vajaan mailin päässä sillasta ja sielä muodostui taas ruuhkaa vapaiden paikkojen etsimisessä. Löysimme kuitenkin hyvän paikan johon kiinnityimme.
Stralsund on myös suosittu lomakohde, kaunis vanha kaupunki, nähtävää riittää.
Meille nähtävää ja hellettä riitti viikoksi.
Matka jatkui Bockin ankkuripaikalle. Taas ajelimme kapeaa poijutettua väylää.
Kun lähestyimme ankkuripaikkaa vierellämme ajellut saksalaisveneen kippari viittoili meille että pitäisi tulla keskemmälle väylää. Navigaattorin mukaan olimme keskellä väylää. Hetkenpäästä huomasin että poijut ovatkin eri paikassa mitä navigaattori näyttää. Kovat virrat siirtävät hiekkaa ja poijujen paikka siirretään tarpeen mukaan.
Ankkuripaikalla virran voimakkuus tuntui selvästi. Laskin ankkurin keula tuuleen niinkuin aina. Vene kääntyi kuitenkin voimakkaasti niin että lopulta 5 - 6 ms tuuli puhalteli suoraan sivulta.
Hyvä ankkuripaikka, hiekkapohjassa ankkurin pito oli hyvä.
Aamulla ajelimme kapeaa väylää saarten välistä ulos avomerelle. Suuntasimme kohti Tanskaa ja Getserin satamaa.
Meri oli sileä, tuulta ehkä ajoittain 1 - 2 ms, koneajoa koko päivä.
Satamaan pääsimme sopivasti illansuussa.
Pyöräilimme kauppaan ja lauttasatamaan. Viimeksi olin täällä 10v sitten, ei ollut paikka juurikaan muuttunut.
Aikaisin aamulla matkaan kohti Fehmarnia. Laivaväylän ylitys sujui hyvin ja perille pääsimme iltapäivällä.
Aikaisemmin satamassa on ollut hyvin tilaa, tälläkertaa vapaita paikkoja ei montaakaan löytynyt. Saimme kuitenkin mukavan paikan rinkilaiturin ulkokehältä.
Satamaa ja rantaa on viimevuosina kovasti kunnostettu ja hieno siitä on saatukin.
Me olemme aina viihtyneet Burgtiefin marinassa ja nytkin viivyimme sielä kuukauden.
Kielin Holtenauhun siirryimme syyskuun alussa. Saimme hyvän 6-8 ms sivutuulen joka puhalteli maalta päin joten aallokko oli matalahkoa. Vauhti pysytteli 7 solmun lukemissa. Hieno purjehduspäivä kauden loppuun.
Holtenaussa kanavan odotuslaituria oltiin kunnostamassa. Osa laitureista oli purettu mutta hyvin oli tilaa. Vietimme Holtenaussa 3 päivää.
Kanavaan siirryimme auringonnousun aikaan englantilaisen ja saksalaisen veneen kanssa.
Sulutus sujui hyvin rutiinilla ( keskiköysi, sivuporras ).
Puoliltapäivin saavuimme Rendsburgiin. Kiinnityimme vanhalle paikallemme ja lähdimme kauppareissulle.
Kun palasimme satamaan olivat Marja ja Gert saapuneet huoltolaituriin tankkaamaan. Oli mukava tavata tuttuja ja käydä läpi kesän tapahtumia ja kokemuksia.
Meillä oli tarkoitus käydä vielä Hampurissa ennen talvea.
Sää oli kuitenkin sateinen ja tuulinen, ei tehnyt mieli lähteä Elbelle sellaisessa säässä.
Pitkän kauden jälkeen on mukava rauhoittua paikoilleen, tehdä pientä remppaa, sitähän aina riittää ja tietysti valmistella venettä talvikuntoon.
Marraskuun lopulla matkustimme Flixbussilla Berliiniin. Vietimme sielä pitkän viikonlopun. Kävimme näyttelyissä ja joulutorilla.
Ajelimme metrolla milloin väärään ja sitten oikeaan suuntaan ( iso kaupunki, ei voi aina suunnista tietää ).
Joulukuun alussa lensimme kotiin.
Etenimme rauhallisesti 30 - 35nm päivämatkoja. Viikonpäästä saavuimme Kalmariin. Sääennuste näytti meille sopivasti idänpuoleisia tuulia joten päätimme jatkaa Karlskronaan jo seuraavana aamuna.
Karlskronassa vietimme kolme päivää.
Pyykkituvassa tutustuimme helsinkiläispariskuntaan. He olivat käyneet Ruegenissä useasti ja saimme heiltä hyviä neuvoja alueesta.
Hanönlahden ylitys meni enimmäkseen koneella ajeluksi.
Simrishamnin satama oli taas täynnä mutta satamakapteeni löysi meille hyvän paikan.
Simrishamn on yksi meidän suosikeista ja niinpä sielä taas vierähti muutama päivä.
Ystad on myös ruuhkainen satama. Matka Simrishamnista ei ole kovin pitkä.
Aikainen lähtö aamulla ja perille kerkesimme sopivasti ennen ruuhkaa.
Seuraava kohde olikin meille uusi - Ruegen ja siellä Sassnitzin kaupunki. Matkaa sinne oli reilut 50 nm.
Tuuli oli aluksi sopivasti sivumyötäinen mutta jo parintunnin jälkeen keveni niin että keulapurje piti rullata sisään ja jatkaa koneella. Jätimme kuitenkin isonpurjeen tukemaan menoa. Ei se paljoa tukenut mutta antoi ehkä 0,5 solmua lisää vauhtia.
Puolenpäivän aikaan alkoivat horisontissa siintää korkeat liitukalliot. Illansuussa ajoimme sisään Sassnitzin satamaan.
Hyvä laituripaikka löytyi helposti, köydet kiinni ja kaupunkia ihmettelemään.
 |
| Sassnitzin satama |
Satama on vanha laivasto ja kalastussatama. Kun laivasto sieltä on siirretty pois palvelee se nykyään kalasatamana ja huvivenesatamana. Toki sielä on vielä merivartioasema sekä tulli.
Tullista tulivat myös meidät tarkastamaan mies ja naisvirkailja. Kun kehoitin heitä nousemaan veneeseen mies auttoi naisvirkailian veneeseen ja jäi itse laiturille. Ensin katsottiin passit ja veneen paperit, sitten kysyttiin olisiko meillä jotain tullattavaa esim. alkoholia, ei sattunut olemaan.
Krista kehoitti virkailjaa tulemaan sisätiloihin mutta hän sanoi uskovansa ettei sieltä mitään tullattavaa varmaankaan löydy, kiitti jä lähti.
Sassnizts on vilkas turistikaupunki. Sataman ranta on täynnä terasseja ja ravintoloita. Kalaa myydään niin troolareista kuin myös kioskeista ja kaupoista. Suosittuja ova kaikenlaiset kalaburgerit ja hyviä ne ovatkin.
Kaupunki siaitsee korkealla rantatörmällä.
Muutaman korttelin levyisenä se seuraa pitkin rantatörmää.
Pohjoisen puolella on paljon suuria pitsihuviloita joita on muutettu hotelleiksi. Eteläpäässä löytyvät isot marketit ja paljon vanhoja kerrostaloja Itäsaksan ajoilta.
 |
| Hotelli |
 |
| rantatasanne |
Oli taas aika jatkaa matkaa. Suuntasimme Ruegenin eteläpuolelle Lubminin satamaan.
Matkalla näimme useita työ ja vartioaluksia. Syy selvisi rannassa, kyse oli näistä kuuluisiksi tulleista kaasuputkista. Ne rantautuvat Lubminissa josta ne haarautuvat ympäri Eurooppaa Isobritaniaa myöten.
Lubmin on myös lomakohde. Hiekkarantaa riittää kilometrikaupalla. Mekin pyöräilimme lähikauppaan rantadyyneille rakennettua "laituria" pitkin (3km).
 |
| Lubminin hiekkarantaa |
 |
| Stralsund |
Ennen Stralsundia on silta joka aukeaa vai muutamia kertoja päivässä. Mekin jouduimme odottelemaan ehkä tunnin. Veneitä ja jokunen matkustajaaluskin kerääntyi odottelemaan sillan avausta. Kun silta vihdoin avautui oli ruuhka melkoinen. Me pääsimme hyvin livahtamaan heti alkujoukossa sillasta vapaampaan veteen.
Satama on vajaan mailin päässä sillasta ja sielä muodostui taas ruuhkaa vapaiden paikkojen etsimisessä. Löysimme kuitenkin hyvän paikan johon kiinnityimme.
Stralsund on myös suosittu lomakohde, kaunis vanha kaupunki, nähtävää riittää.
Meille nähtävää ja hellettä riitti viikoksi.
Matka jatkui Bockin ankkuripaikalle. Taas ajelimme kapeaa poijutettua väylää.
Kun lähestyimme ankkuripaikkaa vierellämme ajellut saksalaisveneen kippari viittoili meille että pitäisi tulla keskemmälle väylää. Navigaattorin mukaan olimme keskellä väylää. Hetkenpäästä huomasin että poijut ovatkin eri paikassa mitä navigaattori näyttää. Kovat virrat siirtävät hiekkaa ja poijujen paikka siirretään tarpeen mukaan.
Ankkuripaikalla virran voimakkuus tuntui selvästi. Laskin ankkurin keula tuuleen niinkuin aina. Vene kääntyi kuitenkin voimakkaasti niin että lopulta 5 - 6 ms tuuli puhalteli suoraan sivulta.
Hyvä ankkuripaikka, hiekkapohjassa ankkurin pito oli hyvä.
 |
| Bockin ankkuripaikka |
Meri oli sileä, tuulta ehkä ajoittain 1 - 2 ms, koneajoa koko päivä.
Satamaan pääsimme sopivasti illansuussa.
Pyöräilimme kauppaan ja lauttasatamaan. Viimeksi olin täällä 10v sitten, ei ollut paikka juurikaan muuttunut.
Aikaisin aamulla matkaan kohti Fehmarnia. Laivaväylän ylitys sujui hyvin ja perille pääsimme iltapäivällä.
Aikaisemmin satamassa on ollut hyvin tilaa, tälläkertaa vapaita paikkoja ei montaakaan löytynyt. Saimme kuitenkin mukavan paikan rinkilaiturin ulkokehältä.
Satamaa ja rantaa on viimevuosina kovasti kunnostettu ja hieno siitä on saatukin.
Me olemme aina viihtyneet Burgtiefin marinassa ja nytkin viivyimme sielä kuukauden.
Kielin Holtenauhun siirryimme syyskuun alussa. Saimme hyvän 6-8 ms sivutuulen joka puhalteli maalta päin joten aallokko oli matalahkoa. Vauhti pysytteli 7 solmun lukemissa. Hieno purjehduspäivä kauden loppuun.
Holtenaussa kanavan odotuslaituria oltiin kunnostamassa. Osa laitureista oli purettu mutta hyvin oli tilaa. Vietimme Holtenaussa 3 päivää.
Kanavaan siirryimme auringonnousun aikaan englantilaisen ja saksalaisen veneen kanssa.
Sulutus sujui hyvin rutiinilla ( keskiköysi, sivuporras ).
Puoliltapäivin saavuimme Rendsburgiin. Kiinnityimme vanhalle paikallemme ja lähdimme kauppareissulle.
Kun palasimme satamaan olivat Marja ja Gert saapuneet huoltolaituriin tankkaamaan. Oli mukava tavata tuttuja ja käydä läpi kesän tapahtumia ja kokemuksia.
Meillä oli tarkoitus käydä vielä Hampurissa ennen talvea.
Sää oli kuitenkin sateinen ja tuulinen, ei tehnyt mieli lähteä Elbelle sellaisessa säässä.
Pitkän kauden jälkeen on mukava rauhoittua paikoilleen, tehdä pientä remppaa, sitähän aina riittää ja tietysti valmistella venettä talvikuntoon.
Marraskuun lopulla matkustimme Flixbussilla Berliiniin. Vietimme sielä pitkän viikonlopun. Kävimme näyttelyissä ja joulutorilla.
Ajelimme metrolla milloin väärään ja sitten oikeaan suuntaan ( iso kaupunki, ei voi aina suunnista tietää ).
Joulukuun alussa lensimme kotiin.
 |
| hemma bra men borta bäst |
Hyvää Uutta Vuotta!
